Skip to content

Ei tämä olekaan niin vaikeaa!

Kirjoittaja: Tutta Rinkinen, hanketyöntekijä/Savon koulutuskuntayhtymä

Vastuullisuuslupaukset vilisevät vuosikertomuksissa ja juhlapuheissa. Kun pyöritettävänä on ruokapalvelun kiireinen arki, ne uhkaavat jäädä tiskivuoren alle. Kuinka vastuullisuus saadaan strategiakirjauksista ja juhlapuheista osaksi arjen tekoja sekä maistumaan asiakkaiden ruokalautasilla? Aamupäivän ohjelmassa Vastuullisuuslupauksista ja -tavoitteista teoiksi – Ei tämä olekaan niin vaikeaa! neljän ruokapalvelun edustajat kertovat, miten vastuullisuus toteutuu heidän arjessaan. Tässä blogikirjoituksessa on maistiaisia, mitä puheenvuoroissa on luvassa.

Vastuullisuussuunnitelma kompassina

Vastuullisuussuunnitelma ohjaa käytännön työtä. Parhaimmillaan se pilkkoo vastuullisuuslupaukset tavoitteineen sopivan kokoisiksi suupaloiksi, joista jokainen työntekijä tunnistaa oman roolinsa vastuullisuuden toteuttajana. Kun paperinmakuisten tavoitteiden asettamisen sijaan luodaan konkreettisiksi teoiksi purettu toimintasuunnitelma, vastuullisuus löytää paikkansa arkipäiväisestä toiminnasta.

Suunnitelmassa tulee huomioida kaikki neljä vastuullisuuden osa-aluetta: ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen. Suunnitelma sitoo lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet jatkuvaksi, ruokapalvelun arjessa mukana kulkevaksi toiminnaksi. Arkea Oy:n Jarkko Malmberg kertoo esimerkkejä, miten he ovat lähteneet toteuttamaan vastuullisuussuunnitelmaa. Suunnitelman raottamisen lisäksi Jarkko avaa esityksessään, miksi vastuullisuustyötä ei saa vetää överiksi. Miten pidetään huolta, ettei yhtä vastuullisuuden osa-aluetta edistetä kääntämällä muille selkää?

Vastuullisuusviestintää tarinoilla maustettuna

Viestintä on osa meidän kaikkien työtä: päivän läpikäyntiä työkavereiden kanssa vuoron päätteeksi, viikkotiedotteita sähköpostissa, asiakkaiden kohtaamista ruokasalissa, arjen makuisten videoiden tekemistä ruokapalvelun someen ja paljon muuta. Siitä huolimatta, että me kaikki sitä teemme ja siitä osamme saamme, viestintä koetaan usein vaikeaksi. Pitäisi viestiä, mutta mistä, miten ja missä?

Viestintä on avainasemassa, jotta vastuullisuus jalkautuu arkeen. On kyse sitten asiakkaiden innostamisesta ruokahävikin vähentämiseen tai henkilökunnan ohjeistamisesta uusiin työtapoihin, vastuullisuusviestinnällä pyritään vaikuttamaan ja osallistamaan. Se selkeyttää monimutkaisia asioita ymmärrettäviksi, vaikka samaan aikaan liikutaan haastavassa maastossa. Vastuullisuustekojen taustalla häilyy kiire tehdä muutos – onhan kyseessä maapallon ja sillä asuvien ihmisten hyvinvointi – lukijaa koitetaan ohjata tekemään vastuullisempia valintoja – hellästi, ei pakottamalla – ja vältellään viherpesun karikoita. Kerrottuna innostavasti ja lukijan mielenkiintoa kutitellen, totta kai.

Ruokapalvelussakaan vastuullisuusviestinnän ei tarvitse olla kuivaa ja rutiininomaista asioista tiedottamista. Viestintää voi maustaa mielikuvituksella: tarinoilla. Tarinallistamisen avulla viesti sidotaan osaksi kuulijan kokemusta ruokapalvelussa ja herätellään tunteita. Lisäksi tarinat auttavat yksittäistäkin viestiä jäämään  mieleen ja siihen vastuullisuusviestinnässä pyritään: vaikuttamaan käytökseen ja ajatusmalleihin.

Vaikuttava viestintä herättää kuulijan halun osallistua ja tehdä muutosta, jolloin se toimii apurina vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Ilman asiakkaiden, henkilöstön ja sitoutuneen johtoportaan osallistumista tavoitteita on hankala saavuttaa. Palmia Oy:ssa tarinallistettu vastuullisuusviestintä on osa sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Palmialaisten Jaana Kujalan ja Niina Leinon esityksessä kurkistetaan, miten mielikuvitus ja rohkeus elävöittävät heidän vastuullisuusviestintäänsä.

Tervetuloa syömään!

Organisaatioiden omat sekä kunnalliset ja valtakunnalliset strategiat määrittelevät perustan ruokapalveluiden vastuullisuustyölle. Strategioissa lähi- ja luomuruoan käytön lisääminen on vakiinnuttanut paikkansa. Lisäksi monimuotoisuuslupaukset ja hiilijalanjäljen pienentäminen asettavat suuntaviivoja hankintojen ja koko ruokapalvelun toiminnan kehittämiselle.

Mäntsälän kunnan omassa ruokapalvelussa strategiset tavoitteet näkyvät asiakkaiden lautasilla. Puheenvuorossaan Mäntsälän Ateriapalveluiden tuotantovastaava Terhi Marttinen kertoo millaisilla toimilla he ovat lähteneet tavoittelemaan 25 % kansallista luomutavoitetta. Luomun lisäämiseen kannustaa vastuullisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen. Elintarvikehankinnoissa halutaan suosia raaka-aineita, joiden tuotannossa kiinnitetään huomiota ympäristövaikutuksiin sekä eläinten hyvinvointiin. Luomua lisäämällä pyritään myös vastaamaan ateriapalvelun asiakkaiden toiveisiin sekä tarjoamaan heidän hyvinvointiaan tukevaa maukasta ja laadukasta ruokaa. Maailman parasta kouluruokaa, kuten ruokapalvelun periaatteessakin todetaan.

Muuramen kunnan ruokapalveluissa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita.  Lähi- ja luomuruoka ovat toiminnan kantavia pilareita ja vakiinnuttaneet paikkansa ruokapalvelun hankinnoissa sekä ruokailijoiden lautasilla. Ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti avaa esityksessään, miten oman toiminnan kehittämisellä ja muokkaamisella ei välttämättä tarvitse tehdä kipeitä kompromisseja. Työtä luomun käytön lisäämiseksi on tehty jo pitkään ja kansallinen 25 % luomutavoite on lähellä. Kuinka puristetaan kasaan puuttuvat 5 %, että päästään tavoitteeseen?