Skip to content

KasvisPro – Kauhakaupalla kasviksia

Kirjoittaja: projektipäällikkö Piia Mikonsaari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Xamk), Kasvisruoka & -proteiinit ruokapalveluissa – KasvisPro-koulutus-hanke

 

Suomalaisten kuluttama kasvisten määrä on vuosikymmenten saatossa lisääntynyt, mutta ravitsemussuosituksen mukaiseen määrään ei valtaosa yllä, miehistä vain 14 % ja naisista 22 % syö kasviksia suosituksen mukaisesti. Proteiinin saannista yli kaksi kolmasosaa tulee eläinproteiinista (FinRavinto 2017). Kasvisten ja kasviproteiinien käytön lisääminen vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen sekä ruoantuotannon ja -kulutuksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin.

Kasvisruokavalion on todettu vähentävän kroonisten sairauksien riskiä ja se auttaa ylläpitämään terveellistä painoa. Kasvisruoka tarjoaa monipuolisesti ravintoaineita, joilla on suotuisia vaikutuksia terveyteen. Yleensä kasvisruoka on vähärasvaista ja sisältää vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia verrattuna lihansyöntiin. Kasvikset, hedelmät, pähkinät ja siemenet ovat hyviä kuidun lähteitä.

Kestävä ruokavalio on hyvinvointia lisäävä ja ilmastoystävällinen. Kestävä, vastuullinen ja ympäristöystävällinen ruokavalio sisältää paljon kasviksia, suosii kotimaista kalaa ja vähentää eläinkunnan tuotteita. Myös tarpeenmukainen syöminen tukee ilmastoystävällistä ruokavaliota. Ruoankulutuksen vaikutuksia ilmastoon voi hillitä suosimalla ilmastoystävällisesti tuotettuja tuotteita, välttämällä ruokahävikkiä ja kiinnittämällä huomiota ruoan valmistukseen ja ostosmatkojen energiakulutukseen. (Kaljonen ym. 2022)

Julkiset ruokapalvelut tavoittavat suuren joukon suomalaisista ihmisistä. Ruokapalveluiden rooli kansanravitsemuksen edistäjänä tunnustetaan ja ruokapalveluilla on keskeinen rooli paremmin syömisen edistämisessä. Ruokapalveluissa tarjotuilla aterioilla on suuri vaikutus suomalaisten ruokavalioon ja terveyteen. Ruokapalvelut ja niiden toimintaa ohjaavat kansalliset ravitsemussuositukset antavat mallin terveellisen ruokavalion koostamisesta. Ruokapalveluilla on mahdollisuus lisätä kasvisten ja kasviproteiinien käyttöä ja vähentää eläinperäisen ruoan määrää ruokatarjonnassa. Ruokapalvelujen rooli ruokavalintojen ympäristöön liittyvien seikkojen huomioinnissa on kasvanut.

Kasvisruokien ja kasviproteiinien lisääminen ruokalistoille vaatii suunnittelua, uuden opettelua ja muutosten tekemistä vaiheittain. Konkreettinen tieto kasviproteiinien ja kasvispainotteisemman ruokavalion vaikutuksista ympäristön ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin tuo perusteita ruokavalion ja ruokatarjonnan muutokselle.  Koulutukset ovat erinomainen väylä tukea muutosta kohti kasvispainotteisempaa ruokatarjontaa.

Kasvisruoka ja kasviproteiinit ruokapalveluissa – KasvisPro-koulutushankkeessa koulutetaan julkisia ruokapalveluja tuottavien ammattikeittiöiden henkilöstöä kasvisruokien ja kasviproteiinien käyttöön koulutustilaisuuksissa. Koulutuskokonaisuus sisältää teoriaopetusta, käytännön ruoanvalmistusta ja koulutuksen jälkeisen asiantuntija- ja vertaistuen.

KasvisPro-koulutuksessa tarjotaan ajantasaista teoriatietämystä koulutusvideoiden ja pohdintatehtävien muodossa. Videoilla tutustutaan eri näkökumista kasvisruokaan ja kasviproteiineihin sekä niiden käytön edistämiseen julkisissa ruokapalveluissa. Ne tarjoavat tietoa ja käytännön esimerkkejä sovellettaviksi omassa työssä ja oman ammattikeittiön arjessa. Videot jakautuvat kolmeen teemaan: Kasvisruokailun ABC, Kestävää kasvisruokaa maukkaasti ja Kiinnostava kasvisruoka. Videoihin liittyy tiedon hyödyntämistä ja soveltamista tukevia tehtäviä, jotka aktivoivat pohtimaan ja testaavat opittua.

Käytännön ruoanvalmistuksentyöpajoissa ammattilaiset yhdessä valmistavat kasvisruokaa, keskustelevat, sparraavat ja jakavat kokemuksia kasvisruoasta ja kasviproteiinien käytöstä. Hankkeen aika rakennetaan reseptipankki, johon tallennetaan ammattikeittiökäyttöön soveltuvia ruokaohjeita. Näin pyritään parantamaan kasvisruokaohjeiden saavutettavuutta jakamalla hankkeessa hyväksi todetut ruokaohjeet vapaaseen käyttöön.

Koulutusten jälkeen osaamista syvennetään työpajoissa, joissa yhdessä koulutuksiin osallistuneiden kanssa edistetään ja jalkautetaan kasvisruoan ja kasviproteiinien käyttöä, tuetaan ruokapalveluiden arjessa tehtävien rutiinien muutosta ja valintoja. Työpajoissa panostetaan yhdessä tekemiseen ja vertaistukeen. Koulutuksiin osallistujien kokemukset ja tietotarpeet tuottavat käytännön työkalupakin, joka koostuu konkreettisista kokemuksista, vinkeistä ja muista ohjeistuksista. Näin koulutukseen osallistujat saavat konkreettista apua ja pystyvät yhdessä kehittämään toimintatapoja.

 

Lähteet:

Kaljonen, M., Karttunen, K., Kortetmäki, T. 2022. Reilu ruokamurros. Polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/349713

Valsta, L., Kaartinen, N., Tapanainen, H., Männistö, S., Sääksjärvi, K. 2017. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y