Ruokahankinnat arvojen, saatavuuden ja talouden ristipaineissa
Kirjoittajat: Susanna Kujala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti | Leena Viitaharju, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti | Outi Hakala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti | kuva: Pohjois-Savon Agri-Food klusterin kuvapankki | piirros: Sami Tantarimäki
Julkisiin elintarvikehankintoihin käytetään Suomessa vuosittain satoja miljoonia euroja, joten yksi kestopuheenaihe ruokahankintoihin liittyen on raha. Lisäksi julkisiin elintarvikehankintoihin on kohdistettu tavoitteita, kuten lähi- ja luomuruoan käytön lisääminen, jotka osaltaan ohjaavat hankintoja. Myös esimerkiksi lähi- ja luomuruoan saatavuus asettaa omat rajoitteensa hankintoihin.
Niin kuntapäättäjillä kuin elintarvikehankinnoista vastaavillakin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista ruokaa heidän kunnassaan tai alueellaan syödään ja minne hankintaeurot ja niistä syntyvät taloudelliset hyödyt kohdistuvat. Elintarvikehankintoihin liittyy niin arvovalintoja kuin esimerkiksi talouden asettamia raameja, joiden keskellä päätöksiä tehdään. Aika ajoin onkin syytä selvittää, mikä on tilanne niin tavoitteiden kuin eri toimijoiden näkemystenkin osalta.
Kyselyiden avulla lisää tietoa nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä
Toteutimme Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kuntapäättäjille ja elintarvikehankinnoista vastaaville valtakunnalliset kyselyt, jotta saisimme ajantasaista tietoa heidän näkemyksistään ja tietämyksestään sekä elintarvikehankintojen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä etenkin lähi- ja luomuruoan käytön osalta. Kyselyihin saatiin kattavasti vastauksia eri puolilta Suomea. Kuntapäättäjäkyselyyn vastasi lähes 200 päättäjää ja hankintakyselyyn noin 110 hankinnoista vastaavaa.
Etenkin lähiruokaa halutaan, mutta kuntapäättäjät tarvitsevat lisää tietoa
Kuntapäättäjäkyselyn tulosten perusteella kuntapäättäjät pitävät tärkeänä etenkin ruoan kotimaisuutta, mutta myös lähiruokaan suhteudutaan myönteisesti. Luomuruokaankin yhdistetään monia myönteisiä mielikuvia, mutta esimerkiksi hinta koetaan usein turhan korkeaksi. Moni kuntapäättäjä oli vastausten perusteella itse edistänyt tavalla tai toisella lähi- tai luomuruoan käyttöä omassa kunnassaan viime vuosien aikana. Vastauksissa tuli esiin useiden päättäjien toive ja usko lähiruoan käytön tulevaan kasvuun, mutta tulevasta kehityksestä annettiin myös laskusuuntaisia arvioita.
Toisaalta kysely toi esiin sen, että monellakaan kuntapäättäjällä ei ole juurikaan tietoa lähi- ja luomuruoan todellisesta käytöstä kunnassaan. Noin puolella kyselyyn vastanneista ei ollut käsitystä oman kuntansa lähiruoan käyttöasteesta. Luomun osalta epävarmojen osuus oli vielä suurempi. Jopa 43 % vastaajista haluaisikin tuntea paremmin kuntansa elintarvikehankinnat. Tieto onkin tärkeää kuntapäättäjien aktivoimiseksi ja päätöksenteon tueksi.
Hankintakyselyn tulokset kuvaavat lähi- ja luomuruoan käytön muutosta
Hankintakysely tuo uutta ja tarvittavaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka lähi- ja luomuruoan käyttö on muuttunut vuosien 2013 ja 2019 tilanteisiin nähden, jolloin toteutimme vastaavat kyselyt (ks. Viitaharju ym. 2014 ja 2020). Esimerkiksi koko maan tasolla lähiruoan osuus elintarvikehankinnoista ei vaikuta merkittävästi muuttuneen näiden tarkasteluvuosien välillä, mutta maakunnittain vaihtelua on nähtävissä selvemmin.
Tulevaisuuden suhteen vastaajat ovat osaltaan hieman pessimistisempiä kuin aikaisempina vuosina. Esimerkiksi lähiruoan osuuden ei enää uskota pääsääntöisesti kasvavan, vaan ennemminkin pysyvän nykytasolla tai jopa laskevan hieman. Toki arvioissa on yksikkö- ja aluekohtaisia eroja. Yksi lähi- ja luomuruokahankintoja haastava tekijä on tarjonnan heikkeneminen.
Tarvitaan toimia lähi- ja luomuruokatavoitteiden saavuttamiseksi
Viime vuosien kriisien ja kiristyneen taloudellisen tilanteen myötä rahan merkitys on kasvanut tehtäessä päätöksiä elintarvikehankinnoista. Kyselyiden tulosten perusteella kuntapäättäjillä ja hankinnoista vastaavilla on kuitenkin halu ja toive edistää etenkin lähiruoan käyttöä julkisissa keittiöissä. Monet myös tunnistavat lähiruokahankintojen tuovan taloudellista hyötyä toista kautta, kun raha jää kiertämään alueelle. Nyt tarvitaankin puhetta ja tietoa lähi- ja luomuruoan käytöstä ja niiden vaikutuksesta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta hankinnoista vastaavilla ja päättävillä olisi tarvittavat perusteet ja mahdollisuudet tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä elintarvikehankinnoista kaikkien eri näkökulmien ristipaineessa.
Ateria-tapahtumassa kerromme lisää kyselyiden tuloksia keskittyen sekä nykytilaan että tulevaisuuden näkymiin: Kestävyyttä lautaselle? – julkisten ruokahankintojen nykytila ja tulevaisuus.
Kyselyt on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hanketta.
Lue lisää kuntapäättäjäkyselyn tuloksista:
Hankintakyselyn tuloksia koskeva raportti julkaistaan myöhemmin.
