KetCat väittää, että tieto lisää tuotavuutta!

kirjoittajat: Annika Karppelin Turku Amk, Marion Karppi Turku Amk, Sakari Ketolainen Haaga-Helia, Teemu Pulkkinen Xamk ja Tiina Yrjölä Haaga-Helia 

”Kenellä on tieto, sillä valta”? Vai onko kuitenkin niin, että kenellä on tieto, sillä hyvinvointi ja tuottavuus?

Työtä ja työn tekemistä koskeva tieto on monesta näkökulmasta tärkeä osa sujuvaa työtä. Tietoa on monella tasolla; tieto strategisista linjauksista auttaa johtamista kohti haluttua suuntaa, tieto ensi viikon ruokalistasta ja paras arvaus asiakkaiden määrästä vaikuttaa raaka-aineiden tilauksiin ja henkilöstön tarpeeseen.  Ajantasainen ja riittävä tieto vaikuttaa siten jokapäiväiseen päätöksentekoon, ennakointiin ja riskien hallintaan.

Keittiötyössä henkilöstöllä pitää olla ajantasaista ja riittävää tietoa, jonka valossa työtä suunnitellaan, tehdään päätöksiä, ennakoidaan ja hallitaan riskejä. Tarvitaan tietoa ja ohjeita omavalvonnasta, reseptiikasta, raaka-aineista ja ruokailija määristä, näin voidaan minimoida liian isot valmistusmäärät ja pienentää hävikkiä ja raaka-ainekulua, varmistetaan ruoan turvallisuus ja päivittäinen tasalaatuisuus asiakkaalle.

Päivittäiseen työhön liittyvän tiedon lisäksi tarvitaan tietoa yrityksen laajemmista tavoitteista, jotta yritys kehittyy haluttuun suuntaan. Kaikilla on mahdollisuus onnistua työssä, kun oikea tieto on saatavissa. Yritysten olisikin hyvä säännöllisin väliajoin pysähtyä pohtimaan, miten yrityksen nykykäytännöt toteutuvat tiedon jakamisen näkökulmasta. Onko tieto ajantasaista ja riittävää, entä onko tieto saatavilla niille henkilöille, joiden työtä asia koskee? Entä saako joku tiimi tai työntekijä paljon tietoa, joka ei ole työtehtävässä suoriutumisen kannalta oleellista?  Yrityksen tieto on monen tasoista. Tietoa on yrityksen strategiasta ja tavoitteista aina yksittäisiin tehtävänkuviin. Tarkat työohjeet takaavat työturvallisuutta ja omavalvonnan onnistumista. Strategisten päämäärien tulisi heijastua läpi koko tietovirtojen ketjun, jolloin yksittäiselle työntekijälle syntyy ymmärrys, miten toteutan yrityksen strategiaa ja työtehtävien kokonaisuudelle syntyy yhteinen suunta.

Monissa organisaatiossa työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa, taitoa tai osaamista, jota on vaikea pukea sanoiksi tai dokumentoida. Se on usein henkilökohtaista, kokemukseen perustuvaa ja kontekstisidonnaista. Hiljaisella tiedolla on iso merkitys menestyvässä organisaatiossa erityisesti silloin kun osataan tunnistaa ja hyödyntää työntekijöiden hiljaista tietoa.  Hiljaisen tiedon avulla voidaan innovoida ja oppia uutta, syntyy uusia näkökulmia ja toimintamalleja. Hiljaisen tiedon jakamisella parannetaan tiimien yhteistyötä, kun jaetaan parhaita käytänteitä ja jalostetaan ne yhteisiksi työohjeiksi.

Tiedon saanti ja työhyvinvointi – avaimet tuottavaan työelämään

Työssä mikään päivä ei ole samanlainen ja työelämä muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan. Tiedolla on entistä enemmän merkitystä sujuvan ja hyvinvointia edistävän työn näkökulmasta. Tutkimustietoa on jo paljon siitä, että riittävä ja avoin tiedonkulku työpaikalla on yksi keskeisistä tekijöistä työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvoivat työntekijät ovat yrityksen tärkeä pääoma, jollan on vaikutusta yrityksen tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja menestykseen. Selkeä ja saavutettavissa oleva tieto vähentää työn kuormittavuutta ja lisää työn hallinnan tunnetta erityisesti digitaalisissa työympäristöissä, mutta se pätee myös keittiötyössä. Kun työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan ja mistä tarvittava tieto löytyy, stressi vähenee ja työn mielekkyys kasvaa.

Avoin viestintä ja toimiva tiedonkulku vahvistavat työntekijöiden osallisuutta ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. Kun tieto on helposti saatavilla ja viestintä on läpinäkyvää, työntekijät kokevat olevansa aidosti mukana organisaation toiminnassa ja päätöksenteossa. Tämä lisää sitoutumista, luottamusta ja yhteisöllisyyttä.

Merkityksellisyyden kokemus syntyy, kun työntekijä ymmärtää oman työnsä vaikutuksen ja yhteyden organisaation tavoitteisiin. Avoin viestintä auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja vahvistaa tunnetta siitä, että oma työ on arvokasta ja vaikuttavaa.

Lisäksi avoin tiedonkulku tukee oppimista, innovointia ja hyvien käytäntöjen jakamista, mikä parantaa työilmapiiriä ja edistää organisaation kehittymistä.

Hyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä

Työhyvinvoinnin kokemus on subjektiivinen; siinä missä toinen nauttii hallitusta kaaoksesta suurella catering-keikalla, joka loppujen lopuksi saadaan hoidettua erinomaisella ammattimaisuudella maaliin, toinen voi kokea lamaantumista, stressiä ja hallinnan tunteen menettämistä. Työyhteisöllä, työllä itsessään sekä johtamisella on kaikilla oma vaikutuksensa tähän yksilölliseen työhyvinvoinnin kokemukseen. Työpaikan positiivinen ilmapiiri, toisten tsemppaaminen ja palkitseva johtaminen toimivat puskureina tasapainottaen edellä mainittuja vaativuustekijöitä. Tieto siitä, että meillä saa kokeilla ja erehtyä on voimavara, joka parhaimmillaan synnyttää uusia oivalluksia on yksi hyvä keino sitouttaa henkilöstöä. Esimerkkinä on uuden tuotteen reseptikehitys, jossa annetaan henkilöstölle mahdollisuus onnistua tai epäonnistua. Uutta tuotetta testataan ja kehitetään pienessä mittakaavassa ja samalla kerätä asiakaspalautetta ”testituotteesta”. Hyvinvoiva ja innostunut henkilöstö tuottaa positiivisia vaikutuksia organisaatioiden tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen.

QWL (Quality of Working Life) on yksi menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä. Menetelmä perustuu henkilöstölle tehtävään 15 kysymyksen kokonaisuuteen kolmesta eri kategoriasta. Lapin Yliopistossa kehitettyä menetelmää hyödynnetään myös ESR+ työelämän kehittämisen teeman hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa kuluvalla rahoituskaudella.

Artikkelin kirjoittajat työskentelevät Ammattikeittiöt ja catering – KetCat-hankkeen asiantuntijoina, edustaen kolmea ammattikorkeakoulua Turkua, Haaga-Heliaa ja Kaakkois-Suomea.

Valtakunnallisen Parempi työelämä! koordinaatiohankkeen portfolioon kuuluvan KetCat-hankkeen tavoitteena on lisätä ammattikeittiöiden ja catering-alan työn tuottavuutta ja työhyvinvointia. KetCat-hanke tarjoaa ravitsemisalan pk-yrityksille konkreettisen mahdollisuuden kehittää ammattikeittiöiden tuottavuutta ja työhyvinvointia kokonaisvaltaisen ergonomian keinoin. Hankkeen painopisteet – organisatorinen, kognitiivinen ja fyysinen ergonomia – tukevat kestävää ja kilpailukykyistä työelämää. Pilotointien, työpajojen ja webinaarien avulla yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa, jakaa hyviä käytäntöjä ja vastata. Hanke toteutetaan Varsinais-Suomi, Etelä-Savo ja Uudenmaan alueella.

Sokrates lausui: Tiedän sen, että en tiedä!

Lähteet:

Bordi, L., Okkonen, J., Mäkiniemi, J.-P., & Heikkilä-Tammi, K. (2018). Communication in the Digital Work Environment: Implications for Wellbeing at Work. Nordic Journal of Working Life Studies. Linkki

Kesti, M. 2015. Uusi QWL-kysely. Linkki

Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli. Linkki

Työterveyslaitos. Miten Suomi voi? -tutkimus. Linkki

 Vaasan ammattikorkeakoulu. Työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden yhteys. Linkki:

 Vaasan ammattikorkeakoulu. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen tuottaa taloudellista hyötyä. Linkki

Työterveyslaitos. Työelämän tilannekuvia: työhyvinvointi ja osaaminen kytköksissä tuottavuuteen. Linkki