Kohti kasvipainotteisia ruokavalioita

Kirjoittaja - Maijaliisa Erkkola, Professori, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto

Kuvat - Mirja Koivisto, Tarinakuva

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyvät marraskuussa 2024

Kattavat ja laajaan tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset tarjoavat monipuolisen työkalun kaikille ravitsemusasioita työssään kohtaaville. Ruokapalvelut ovat avainasemassa uusien ravitsemussuositusten toimeenpanossa ja levittämisessä. Ruokapalveluiden tarjoamat ravitsemussuositusten mukaiset ja kestävästi tuotetut ateriat edistävät sekä väestön että maapallon hyvinvointia ja terveyttä. Suositusten mukaisella ruokavaliolla voidaan pienentää erityisesti tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja erilaisten syöpien riskiä sekä ehkäistä ylipainoa ja lihavuutta. Vastuullisilla hankinnoilla ja ruokalistasuunnittelulla voidaan merkittävästi pienentää ruoankulutuksen haitallisia ympäristövaikutuksia ilmastolle, vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Mitä asiakkaille tulisi sitten jatkossa tarjota?

Terveyttä edistävässä ruokavaliossa yhdistyvät monipuolisuus, tasapainoisuus, nautittavuus ja kohtuus. Ruokalistasuunnittelussa pyritään erityisesti palkokasvien, täysjyväviljan, vihannesten, juuresten, siementen ja pähkinöiden käytön lisäämiseen. Kasviperäisten proteiininlähteiden osuutta lisätään ja eläinperäisten lähteiden, erityisesti lihan, käyttöä vähennetään. Punaista lihaa korvataan ensisijaisesti palkokasveilla ja kestävästi tuotetulla ja pyydetyllä kalalla. Rasvan laatu varmistetaan kasviöljypohjaisilla rasvoilla ja suolankäyttöä rajoitetaan. Suositeltuja ruokavalioita voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Monipuolisesti ja tasapainoisesti toteutetut kasvipainotteiset ruokavaliot ovat kaikille ikäryhmille ravitsemuksellisesti riittäviä ja terveyttä edistäviä ruokavalioita. Suositukset määrittävät ruokapalveluissa tarjottavien aterioiden ravitsemuslaatua ja sisältävät ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset pääruoalle, energialisäkkeelle ja muille aterian osille. Niitä käytetään perustana ruokaohjeiden suunnittelussa, hankinnoissa ja ruoanvalmistuksessa. Asiakkaille suosituksia voi havainnollistaa uudistetulla ruokapyramidilla, joka auttaa terveyttä edistävän ruokavalion koostamisessa. Lautasmallit auttavat hahmottamaan tasapainoisen ja monipuolisen aterian kokonaisuuden.

Ravitsemussuositusten tärkein tavoite on edistää väestön terveyttä ravitsemuksen avulla

Suomalaisten keskeiset ravitsemushaasteet ovat suolan ja tyydyttyneen rasvan suuri saanti sekä kuidun vähäinen saanti. Kuidun saantia voidaan parantaa lisäämällä täysjyväviljavalmisteiden käyttöä. Puolestaan jo gramman vähennys päivittäisessä suolan saannissa vähentäisi merkittävästi suolan terveyshaittoja, kuten aivoverenvuotoja. Rasvoista tulisi suosia kasviöljyjä (pl. trooppiset öljyt) sekä vähintään 60 % rasvaa ja runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä kasviöljypohjaisia levitteitä. Kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen parantaa ruokavalion ravintotiheyttä ja auttaa painonhallinnassa. Hyvä ravitsemus tukee kasvua ja kehitystä, oppimista, työssä jaksamista ja toimintakykyä.

Ruokapalvelut voivat vaikuttaa asiakkaidensa ruokavalintoihin ruokatarjonnan lisäksi muun muassa tarjoilulinjaston asettelulla ja viestinnällä. Suositeltavat vaihtoehdot sijoitetaan helpoimmin valittaviksi, kasvikset ja salaatit heti tarjoilulinjaston alkuun, ja päivittäin vaihtuva malliannos ohjaa annosten koostamista. Myös kokoustarjoiluissa ja välipalavaihtoehdoissa panostetaan terveyttä edistävien ja kasvipohjaisten vaihtoehtojen tarjontaan. Vastuullinen ruokapalvelutoimija pyrkii ruokalistasuunnittelulla pienentämään raaka-aineiden ja aterioiden haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden valita aterioita, joilla on pienempi ympäristökuormitus.

Ruokapalveluiden asiakkaina on laajasti eri-ikäisiä suomalaisia, erityisesti lapsia ja nuoria, jotka vielä opettelevat ruokien uusia makuja ja rakenteita. Varhaiskasvatuksen ja kouluruokailun laatu ja arvostus tarvitsevat lisäpanostuksia. Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävänä on turvata ruokapalveluiden resurssit ja varmistaa henkilöstön ammatillinen osaaminen. Kaikenikäisten asiakkaiden sitouttaminen mukaan terveellisemmän ja ympäristöystävällisemmän ruokatarjonnan kehittämiseen osaltaan varmistaa, että ruoka tulee myös syödyksi. Jaettu ruokahetki on monelle päivän tärkeimpiä sosiaalisia kohtaamisia, joka tukee monipuolisesti hyvinvointia ja tarjoaa nautintoa ja iloa.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset: https://www.norden.org/fi/node/81400